tää ei nyt kyllä toimi näin. en tiiä ootsä huomannu saman, mut ei vaa toimi. oon muutenki mietttiny et onkoha mul liian monta rautaa samaa aikaa tules. pitäskö vähä rauhottuu kenties? persevittu ku en vaa osaa muodostaa näist ajatuksist sanoi. liian hankalaa.
hyvää yötä ja haistakaa helvetti. nyt ei taas mikää mee niiku mä haluun.
miks sä oo tommone ja sä sit taas tämmone?
miten voit vaan olla noin , vaan siks et sua huvittaa?
miks ylipäätää muitte elämä liikuttaa mua näin helvetisti?
voi käkkyrä.
mun ultimatelempparibiisi täl hetkel. saa kylmät väreet silleee jännästi. koeviikko rullaa iha sillee semijeesisti, ruotsinkokeest tuli kuusmiikka sillä mennää. kemiankokeest puhumattakaa, en tuu pääse läpi. enkä tiiä, muutenki kaikki on jotenki aika hassun hyvin nyt. ei oo oikee mitää mist valittaa. okei on. oot muuttunu, enkä tiiä mite, hyväl vai huonol taval, en tiiä. mut muuttunu oottai emmätiiä, ehkä se vik on mussa, ehkä mä oon sit muuttunu, who knows. blogger lagaa en jaksa alkaa angstaaamaa vaik vituttaaki enemmä ku pient oravaa jote heipähei ja hellät tunteeet.
kiiitos, oon niin onnellinen et saatii puhuttuu, ja voidaa olla normaalisti, niiku mitää ei olis ikin tapahtunukkaa. oon niin ilone et hymyilet mulle taaas. tosin oon vielläki parin ihmisen tappolistal, mut sille mä en voi mitään. enhä mä oo mitää tehny? ihanaa saada sut takasi. :) aijaj, elämä hymyilee.
ps. ei vittja , ei kellää oo ollu tälläst päivää ko mul tänää. ehkä pitäis oppii käyttää tätä suurta suuta ja kömpelöitä jalkoja niinkun niitä kuuluu. :---D
pps.onks oikeesti väärin jos mullon kokoajan kauhee nälkä. vois vetää vaa jotai mättöö nassuu nii saatanast. en jaksa muutaku syyä , käyä kouluuu ja nukkuu. outoo.
en oikee tiiä mitä pitäs miettii.
pitäskö olla paskat housus jännityksest, vai pitäskö vaa chillaa.
mitä mun pitikää sanoo?
semmone filis et oon unohtanu iha kaiken täs päiväs.
ei mul oo mitää sanottavaa enää.
ehkä?
ehkä en ookkaa enää vihane?
tai sit vaa oon nii sekasi ko kaikki tapahtu taas kerra näi nopeesti.
toivon etten olis iha seis ja ennen kaikkee
toivon et sä muistaisit nyt, edes tän kerran.
merkkais mulle aika helvetisti
onks väärin et mullon kauhee ikävä sua? mä en edelleenkää vaadi muutaku sen yhen kerran, et keskustella kunnolla ja jutellaa asiat halki poikki ja pinoo. katotaa sit sen jälkee et mitä tapahtuu. haluun vaan sut takasi, sellasena ku joskus enne olit. ei oo paljoo pyydetty, vai onko? katotaa et jatketaaks, ystävinä, kavereina, vai ei ollenkaa. mut nyt pliiiiis, toimintaa tähän! en jaksa oottaaa en jaksa en jaksa en jaksa. :(
EDIT: ainiin, oon ylpee itestäni, olin hammaslääkärissä, ja uskalsin ottaa puudutuksen. kiitos hammaslääkäri, sä ymmärsit mua, pidäthän mua kädestä kiinni enskerrallaki?
nonni, ny on sit kouluki alkanu ja noi ensmmäiset kolmepäivää on tuntunu vähintää kahelt viikolt. kolme vuot tossaki laitokses pitäis viel kituu et en sit tiiä mitä siitäki tulee.
täs on tullu jo todistettuu et ihmiset ei kasva siel henkisest näköjää paljoo paskaakaa, ja koko paikka on muutenki aika viidakko.
noora muutti omaan kotiin ja oon niiin ilonen sen puolesta ja sen koti on ihan tosikiva.
eniten tykkään parvekkeesta (;
nojaajoo, kaikki rullaa iha jeesist omal painollaa, ei jaksa stressaaa mistää. kaverit on kivoi, ruoka on hyvää ja syöminen kivaa. mitäs mä sille voin? okei tää oli ehkä maailman tylsin postaus ikinä ku en manaa yhtäkää ihmist helvettii. eiku , manaampas.mutta ei siitä sen enempää, sä ystäväni ihan ite tiiät. :) hellurei ja hellät tunteet!
