miten voin olla niinki tyhmä et meen luottamaan ihmisee
kuka seuraavaks menee ja pettää mun luottamukse
pahemman kerra.
oikeesti,en voi syyttää ku itteeni täst
en nähny sen sisintä
vaan sen komeen ulkokuoren
olin vaa nii ihastunu, ehkä tai emmätiiä
mut olin sokee,
olis mun tottakai pitäny tajuta
kaikki muutki yritti selittää mulle
mut emmä vittu kuunnellu,
miks olisin, olinhan mä kerranki onnelline?
nomutta, opit läksys joten turha sitä enää vatvoo , annat
sille vaa turpaa-malviina, oot rakas.-
mä en kaipaa sua, en sun juttujas
en sun pehmeitä pusuhuulias
en oikeesti kestä
miks sun piti tehdä tää mulle.
olisit ees myöntäny virhees.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti